Arvot

Minä tiedän, miltä tuntuu kotiseuturakkaus

Joensuu on minulle monella tavalla rakas kotikaupunki. Se on kaupunki, jonka muistan lapsuudesta. Pyhäselän puolelta linja-autolla kaupunkiin matkustaminen tuntui jännittävältä. Vanhan linja-autoaseman vastapäätä olevan liikerakennuksen katolla ollut lentokone oli ihmetys, ja juhlaa oli, jos sattui saamaan meijerinbaarista jäätelöannoksen. Torilla oli aina väkeä ja tapahtumia.

Joensuuhun jäin, koska kaupunki on tarjonnut turvallisen kasvuympäristön, mahdollisuuden harrastustuksiin, ja  jatkaa opintoja aina yliopistoon asti. Joensuu on ollut myös hyvä paikka perustaa perhe ja kasvattaa kolme poikaa. Se on tarjonnut eväitä elämään myös heille. Joensuussa minulla ollut mahdollista toteuttaa unelmiani,  ja toivottavasti näin on myös lapsillani ja mahdollisilla lapsenlapsillani.

Vapautta sanoa ja toimia

Hyvinvointivaltion perusta löytyy yksilön vapaudesta ilmaista ja toteuttaa itseään. Se ei löydy liiasta sääntelystä ja estelystä. Yrittämisen vapaus synnyttää työtä ja verotuloja, joilla voidaan turvata yhteinen hyvä. Yrittäjän ja yrittämisen roolia kunnan elinvoiman kasvattajana ei voi kylliksi korostaa. Yrittäjä luo työpaikkoja, työpaikat tuovat lisää asukkaita, lapsiperheitä ja kunnalle tulevaisuuden.

Sananvapaus sysäsi minut politiikkaan. Pidin oppilaiden ja muiden opettajien puolesta ääntä koulun kotikirjaston puolesta ja terveestä sisäilmasta tilanteessa, jossa moni vielä vaikeni. Jos haluat kuulla koko tarinan, kysy sitä kun tavataan, kerron kyllä. Uskallan ottaa hankaliakin asioita esille ja käyttää vapauttani sanoa.

Välittämisen kulttuuria

Kasvoin pienellä paikkakunnalla, jossa toisesta välittäminen ja auttaminen olivat tärkeitä arvoja. Edelleen lapsen kasvattamiseen tarvittaisiin koko kylä. Välittäminen on arjen tekoja, eikä sitä voi täysin ulkoistaa yhteiskunnan vastuulle.

Tänä päivänä liian moni nuori syrjäytyy ja ikäihminen jää yksin. Haluan elvyttää ja luoda välittämisen kulttuuria, ketään ei saa jättää yhteisön ja yhteiskunnan ulkopuolelle.  Järjestöt tekevät arvokasta työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Minulla on ollut ilo seurata työssäni pohjoiskarjalaisten järjestöjen sekä yhdistysten toimintaa kansalaisten osallistamis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisessa. Mm. Martat tarjoavat kotitalousneuvontapalveluja kaikille. Se voi olla ryhmämuotoista sosiaalista kuntoutusta tai ikäihmisille suunnattua neuvontaa, jonka tavoitteena on tukea heidän arkeaan, lisätä hyvinvointia ja opastaa terveelliseen ravitsemukseen.

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Toki jokaisen meistä on pidettävä huoli itsestään.  Kunnan panostaminen liikuntamahdollisuuksiin on tärkeää, sillä se vahvistaa kuntalaisten terveyttä ja parantaa elämänlaatua. Liikuntapalveluissa on huomioitava erilaiset ja eritasoiset liikkujat vauvasta vaariin. Myös taajamat tarvitsevat omat lähiliikuntapaikkansa.

Korona-aika on korostanut liikunnan ja kulttuurin merkitystä, mutta myös muuttanut kulttuurin harrastamisen muotoja. Netin välityksellä on voinut osallistua konsertteihin, museokierroksiin ja erilaisiin näytöksiin.  Kulttuurin tuleekin kuulua ja näkyä kaikille. Kolmas sektori ja vapaaehtoistyö ovat tärkeitä kumppaneita järjestettäessä erilaisia osallistavia hyvinvointipalveluita  kunnissa. Kuntien on tuettava järjestöjen ja seurojen toimintaa mm. avustusten ja tilojen kautta. Liikunnan ja kulttuurin vaikutuksista ihmisten hyvinvoinnille on paljon tutkimusutietoa. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut  ovat myös merkittävä osa kunnan vetovoimaa.

Vastuullista vaikuttamista

Maailma muuttuu ja koronaepidemia jätti jälkensä yhteiskuntaan. Suomi ja myös Joensuu ikääntyvät kovaa vauhtia. Ilmaston lämpeminen ja ympäristöasiat vaativat toimiamme. Kunnalta vaaditaan rohkeutta uudistua ja kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Olen saanut toimia valtuutettuna nyt kolme kautta, kahdentoista vuoden ajan.  Valtuutettuna on uskallettava tehdä vaikeitakin päätöksiä, mutta ennen kaikkea valtuutetun on ajateltava tulevaisuusorientoituneesti ja oltava mahdollistaja.  Haluan olla mahdollistaja, siksi olen asuttunut jälleen kuntavaaliehdokkaaksi. Kyse ei ole vain Joensuun, vaan Pohjois-Karjalan tulevaisuudesta.

Viisasta vihreyttä

Ilmastonmuutos on totta ja velvollisuutemme vaikuttaa siihen on nyt. Suomi ei voi yksin pysäyttää muutosta, mutta on vastuutonta olla välittämättä. Jokainen voi tehdä pieniä valintoja omassa arjessaan, kuten asua, kuluttaa, matkustaa ja syödä vastuullisemmin. Joensuu on rohkeasti tarttunut haasteeseen ja pyrkinyt olemaan hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.

Olin viisaasti vihreä jo opettajana toimiessani. Lapsia ja nuoria ei saa pelotella ympäristötuhoilla, vaan luoda uskoa siihen, että uudet teknologiat tuovat ratkaisuja myös ympäristöongelmiin. Päättäjillä on vastuu etsiä  ratkaisut. En pidä populismista, ja ympäristöpolitiikkaa pitää tehdä järjellä, ei vain tunteella.  Työssäni järjestön toiminnanjohtajana olen päivittäin kestävien arvojen ja valintojen äärellä. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Muutamme maailmaa tekemällä pieniä asioista isosti. Ne arvot sopivat oikein hyvin kuntapäättäjällekin. Siksi vuoksi olen jälleen kerran päättänyt olla kampanjassani jakamatta paperimainoksia. Löydät minut somesta ja täältä nettisivultani. Tehdään hyvästä arjesta parempi kunta.

Varautumista tulevaisuuteen

Kokoomuksen vaalilausessa sanotaan ”Etsitään yhdessä tämän päivän ongelmien sijaan tulevaisuuden mahdollisuuksia”. Näin meidän pitää tehdä. Siirtää katsetta tulevaisuuteen. Tämän päivän päätöksillä luodaan tulevaisuuden Joensuuta kaikenikäille kuntalaisille.

Myös maailman tilanne huomioon ottaen ennakointi ja varautuminen on järkevää. Kuntien täytyy päivittää varautumissuunnitelmansa väestönsuojelun ja kriittisen infrastruktuurin osalta sekä varmistaa palveluiden häiriöttömyys kaikissa tilanteissa. Myös meidän kuntalaisten omaa varautumista täytyy tukea tiedotuksella ja koulutuksella.  Jokaisessa taloudessa on hyvä olla kotivara, eli kotona oleva varasto ruokaa ja juomaa poikkeuspäivän varalle. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi tai tuleekin pidempi sähkökatko. Kotivara on osa omatoimista varautumista.